Tärkein kysymys Tammelan kuntavaaleissa

Kysymys on vakava – siksi ilmekin on vakava.

Mihin Tammelan vetovoimaisuus tulevaisuudessa perustuu?

Kylien menestys vaikuttaa koko Tammelaan – elävät kylät tuovat asukkaita, veronmaksajia ja valtionosuuksia jotka hyödyttävät koko kuntaa, vauvasta vaariin. En näe Tammelalla juurikaan menestymisen eväitä ilman näitä kyliä – Tammela on kylien hiipumisen jälkeen enemmän tai vähemmän vain yksi taantuva maalaiskunta muiden joukossa.

Uskon kylien väestökehityksen kääntyvän negatiiviseksi koulujen lakkauttamisen myötä, tässä voi nojautua uskon lisäksi tilastoihin (toki menneisyys ei ole tae tulevasta jne.) tai voi vain kuunnella, mitä kylille muuttaneet perheet ja kyläläiset itse kertovat. Kutistuva väkiluku tarkoittaa lähipalvelujen tuottamisen kylille muuttuvan entistä haastavammaksi, yksikkökustannukset nousevat.

Em. syistä väestö tulee keskittymään lähemmäs Kirkonkylää, samalla koko kunnan väkiluku toteuttaa tilastokeskuksen radikaalin laskevaa trendiä kun tulijoita ei ole mutta lähtijöitä entistäkin enemmän – ikärakennekin heikkenee entisestään.

Sillä nimenomaan lapsiperheitä nämä kylät houkuttelevat ja syynä on koulu. Nämä ovat myös helposti niitä ensimmäisiä lähtijöitä, näiden perheiden menetys taas on valtava menetys. Ei pelkästään sen takia, että menetämme kokonaisen perheen verotuloineen ja valtionosuuksineen, vaan sen takia että lapset eivät kasva Tammelan kuntaan kiinni, he ovat ”menetettyjä” Tammelan näkökulmasta.

Lapsiperheet etusijalla on tärkeä teema – ei siksi, että itse satun edustamaan sellaista (tosin täältä Kydöstä käsin, keskustan palveluiden tuntumasta), vaan koska ne kunnat joissa nuorten osuus väestöstä on suurempi, ovat myös elinvoimaisempia. Ne menestyvät muita paremmin, tämä on myös tilastollisesti todennettava fakta.

Kun perusteet kuntaliitokseen syntyvät, se johtuu nimenomaan Tammelan haja-asutusalueiden merkityksen pienentymisestä koko kunnan näkökulmasta, joka taas johtaa talouden heikentymiseen ja väkiluvun pienentymiseen. Kyliltä ovat ihmiset kaikonneet. Tällöin Kirkonkylä voidaankin jo nähdä luontevana jatkeena Forssalle.

Kuntaliitos tulee johtamaan entistä heikompaan tilanteeseen kylissä vielä asuville – heille, jotka olosuhteiden pakosta eivät voi muuttaa: mm. maanviljelijät ym. yrittäjät perheineen.

Forssan ja Tammelan kuntaliitoksessa kylien merkitys kokonaisuudelle tulee olemaan häviävän pieni – se mahtuu pilkkuvirheeseen. Tällöin Tammela on tuhonnut yhden merkittävimmistä vetovoimatekijöistään ja siinä sivussa päätynyt Forssan rengiksi.

 

Miten tähän tilanteeseen päädyttiin, miksi kouluverkkopäätös tehtiin?

Kouluverkkopäätösprosessin ydinongelma oli siinä, että mentiin perse edellä puuhun. Valtuutettu Päivi Sotkan valtuustoaloite ”Säästetään seinistä, ei lapsista” aiheutti välittömästi poteroihin kaivautumisen. Tältä olisi vältytty tai ainakin iskua pehmennetty, mikäli kunnan strategiatyö olisi ensin saatettu yhdessä, kaikkia kuntalaisia osallistaen maaliin. Tämä strategiatyöhän on totaalisen keskenstrategiaksi kutsuttu powerpoint ei vastaa kysymykseen miten siinä mainittuihin uhkakuviin ja haasteisiin reagoidaan eikä siihen millä keinoin Tammela menestyy tulevaisuudessa. Se ei sisällä mitään konkreettista työkalua käytännön päätöksentekoon.

Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus, Yhdessä onnistuminen ja Tahto uudistua ovat hienoja asioita. Mutta ne pitää konkretisoida käytännön tasolle, nykyisellään niillä voi perustella aivan mitä tahansa päätöstä. Tämä konkretisoiminen on mielestäni aivan ylivoimaisesti kunnanvaltuuston tärkein tehtävä tulevalla valtuustokaudella, kuten myös strategiaprosessin ottaminen luonnolliseksi osaksi vuotuista ”hallintokiertoa” – strategia ei ole vakio vaan ympäristön muutoksiin reagoiva.

Loppukesästä 2015 teetetyssä kuntakyselyssä kuntalaiset itse olivat sitä mieltä, että Tammelan elinvoimaa pitää parhaiten yllä ”Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kylät”. Kyselyn tuloksia ei ikinä julkistettu, ennen kuin vasta hiljattain, eikä edes kunnan vaan Meidän Tammelan nettisivuilla. Tuloksia vasten peilaten voinee pitää itsestään selvänä, että kylien elinvoimaa ja vetovoimaa ei pitäisi missään nimessä heikentää!

Mikäli ennen kouluverkkoselvitukseen ryhtymistä olisi

1. Saatettu kunnan strategiatyö loppuun huomioiden kuntalaiskyselyn tulokset ja

2. Otettu kouluverkkoselvityksen lähtökohdaksi ”Millainen kouluverkko tukee parhaiten kunnan strategiaa”

oltaisiin nyt aivan varmasti nyt täysin erilaisessa tilanteessa.

Strategian kautta olisi myös ollut luonnollista johtaa tällaista suurta joukkoa kuntalaisia koskettavaa muutosta. En minä huvikseen laittanut kunnanjohtaja Kalle Larssonille Twitterissä muikkaria, strategian huomoimisesta, kun tuli tieto, että kouluasiasta teetetään ulkopuolinen selvitys. Enkä minä vain konsulttia ym. ärsyttääkseni kysellyt kuulemistilaisuudessa, miksi strategia kuitenkin päätettiin jättää huomiotta.

Koen strategiatyön laiminlyönnin ja kuntalaiskyselyn vastausten huomiotta jättämisen kouluverkkoselvityksen ja päätösprosessin suurimmaksi puutteeksi – teetetään selvitys, jossa tavoitteena on, että ”Muutoksia on tehtävä” mutta sitä, minkälaista tulevaisuuden Tammelaa ajatellen muutoksia halutaan tehdä tai sitä, mitä kuntalaiset olivat kuntalaiskyselyyn vastanneet, ei huomioitu millään tavoin.

Lopuksi

Kylät eivät tietenkään ole Tammelan ainoa ase tulevaisuudessa. Mielipiteitäni mm. seudullisesta yhteistyöstä, elinkeinoelämän piristämisestä ym. asioista voit lukea toisessa blogikirjoituksessani: Ilkan ”Kysy mitä vaan, vastaan mitä vaan!” -palsta

Muut blogikirjoitukseni löydät ehdokassivultani.

Ilkka Tuovinen #80

Kuntavaaliehdokas, Meidän Tammela yhteislista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *