Kouluhankkeiden kilpajuoksu, kenelle lopussa kiitos seisoo?

Forssan lehti uutisoi 26.3.2019, että Forssan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan uuden yhtenäiskoulun ja suuren liikuntasalin rakentamisen. Hankkeen hintakatoksi annettiin 21 miljoonaa euroa. Hanketta on käsitelty Forssan kaupungin eri toimielimissä lukemattomia kertoja, ennen kuin tähän pisteeseen päästiin. Taustalla on lisäksi vuosien suunnittelu sekä aktiivinen, useiden eri osapuolten ja näkökulmien värittämä julkinen dialogi, jotka lopulta johtivat tähän päätökseen. Forssan Lehti on pitänyt meitä ajan tasalla hankkeen käänteistä.

Tiesitkö, että myös Tammelan kunta on päättänyt purkaa Koulukeskuksen ja rakentaa tilalle uuden yhtenäiskoulun?

Tammelan hankkeeseen on talousarviossa varattu vuosille 2019-2021 yhteensä 13 miljoonaa euroa. Hankesuunnittelu on tilattu ja käynnissä. Verrataanpa nopeasti hankkeiden suuruusluokkaa:

  • Forssan 21M€ hankebudjetti on noin 17% kaupungin vuoden 2019 talousarvion toimintakuluista.
  • Tammelan 13M€ hankebudjetti on vastaavasti noin 33% kunnan vuoden 2019 talousarvion toimintakuluista.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Nämä prosenttiluvut antavat yhden näkökulman hankkeiden merkityksestä ja vaikutuksesta kuntien talouteen.

Em. perustuen ei liene kohtuutonta olettaa, että tätä Tammelan kunnan historian suurinta (?) investointia olisi käsitelty laajasti eri toimielimissä ja vaihtoehtojen kartoitus olisi tehty erittäin perusteellisesti. Myös voisi olettaa, että hankkeen vaikutukset kunnan kuluihin ja tuottoihin sekä strategisiin tavoitteisiin olisi mietitty tarkasti, investoinnin alustavasta rahoitussuunnitelmasta puhumattakaan.

Tämän luokan investointeja valmistellessa pitäisi mielestäni tuoda mukaan myös hieman herkkyysanalyysiä (eli niitä ”Entä jos…?” skenaarioita), sillä erityisesti väestörakenteen kehitys tulevina vuosina vaikuttaa oleellisesti sekä rakennuksen mitoitukseen että myös rahoituksen toteuttamiseen. Ilman riittäviä tuloja ei lainaa lyhennetä.

Kommentoin hanketta mm. opetussuunnitelman, rahoituksen ja kiinteistön teknisen elinkaaren näkökulmasta jo aiemmin FL mielipidekirjoituksessani 21.2.2019.

Tietysti yksi tapa arvioida hankevalmistelua voisi olla ottaa sama näkökulma kuin VTT:n tutkimusjulkaisussa PARAS tapa velkaantua? Kuntaliitokset ja vapaamatkustaminen (viitattu 23.4.2019).

Miten tähän pisteeseen on sitten edetty?

Tammelan yhtenäiskouluhanke tuotiin ensimmäisen kerran päätöksentekoon kunnanvaltuuston kokouksessa 23.4.2018 (viitattu 23.4.2019) otsikon ”Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuosiksi 2018-2020” alla. Moniosaisen päätöshirviön kohdassa 3 päätettiin seuraavasti:

”Kunnanvaltuusto päätti käynnistää koulukeskuksen peruskorjauksen/uudisrakentamisen suunnittelun ja rakentamisen sekä varaa investointimäärärahat suunnittelua ja rakentamista varten vuosille 2018-2022. Määrärahat ovat suuntaa-antavia ja ne tarkentuvat suunnittelun edetessä ja ne käsitellään talousarviomuutoksena vuodelle 2018.”

Kunnanvaltuusto 23.4.2018 § 23 – käsittely kokouksessa

Mielenkiintoiseksi päätöksen tekee se, että valmistelumateriaaleissa ja liitteissä ei ole mainittu sanallakaan tarvetta korvata koulukeskusta uudella yhtenäiskoululla. Itsekin kokouksiin osallistuneena minulla ei ole oikein selvää käsitystä, mistä tämä idea purkaa koulukeskus on oikein lähtöisin. Kunnanhallituksen kokouksessa 16.3.2018 se kuitenkin ilmestyi osaksi kunnanjohtajan päätösehdotusta, ja ratkaisu on sen jälkeen ollut kiveen hakattu.

MeTa:n esitys kunnanvaltuustossa 23.4.2018

MeTa (muiden ohessa) toi myös oman päätösehdotuksensa mainitussa valtuuston kokouksessa pöydälle, mutta se ei kerännyt juurikaan kannatusta muilta ryhmiltä. Ohessa se vielä erikseen kuvana, ettei tarvitse sitä tuolta todella pitkästä kuvasta etsiä 😉

Jälkikäteen voin myöntää, etten kyseisessä valtuuston kokouksessa aidosti ymmärtänyt, että vaihtoehdot ovat todellakin jatkossa nämä: täydellinen peruskorjaus (= uutta vastaava) tai kokonaan uusi rakennus. Tosin eipä ymmärrykseni varmaankaan olisi päätöksiä muttanut. Joka tapauksessa muita vaihtoehtoja ei tuon kokouksen jälkeen ole ollut enää olemassakaan (tai olisihan niitä, mutta niitä ei haluta selvittää vedoten em. valtuuston päätökseen).

Asiassa hämmennystäni lisää entisestään se, että viime vuosina valmistuneissa kouluverkkoselvityksissä kaikissa Koulukeskuksen kunto oli todettu kohtalaiseksi tai hyväksi, eikä niissä nähty mitään esteitä ottaa vastaan oppilaita lakkautettaviksi suunnitelluista kouluista. Nyt, vain reilu kaksi vuotta jälkimmäisen kouluverkkoselvityksen julkaisusta, koko rakennus on kuitenkin päätetty purkaa.

Tammelan kouluverkkoselvitys 2015 (viitattu 23.4.2019)

Kuntoarvio, kouluverkkoselvitys 2015

Tammelan kouluverkkoselvitys 2016 (FCG) (viitattu 23.4.2019)

Yleisarvio kiinteistöistä, kouluverkkoselvitys 2016

Jälkiviisaana voidaan myös todeta, että olipa onni ettei kaikkia neljää koulua lakkautettu kuten aiempi valtuusto 2017 päätti, sillä nythän kaikki koulukeskukselle siirtyneet oppilaat olisivat päätyneet erinäisiin väistötiloihin epämääräiseksi ajaksi.

Tosin ei tämä MeTan kannalta ole jälkiviisautta – me emme ole missään vaiheessa kannattaneet tätä lakkauta ja keskitä -mentaliteettia. Huolestuttavaa sen sijaan on, että 13/27 valtuutettua kannatti edelleen 23.4.2018 valtuuston kokouksessa neljän koulun lakkauttamista ja oppilaiden keskittämistä koulukeskukseen tulevan remontin alle.

Katso myös aiempi MeTan artikkeli liittyen FCG:n kuntoarviointeihin

Koirat haukkuu ja karavaani kulkee

Tuon valtuuston 23.4.2018 kokouksen jälkeen peruskorjaus/uudisrakennus hankkeen suunnittelu lähti liikkeelle siten, että kunnanhallitus esitti 28.5.2018 ja kunnanvaltuusto päätti 4.6.2018 lisätä vielä vuoden 2018 määrärahoihin 40,000€ hankesuunnittelumäärärahaa. Tuossa valtuuston kokouksessa Meidän Tammela -valtuustoryhmä jätti toivomusponnen, jossa toivoimme, ”että kouluhankkeen suunnittelu tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi, luottamushenkilöitä, kuntalaisia ym. sidosryhmiä laajasti osallistaen”.

Em. päätösten perusteella hankkeesta teetettiin tarveselvitys joka löytyy kunnan nettisivuilta (viitattu 23.4.2019) ja sen perusteella kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 17.12. (viitattu 23.4.2019) purkaa koko koulukeskuksen ja korvata se uudella rakennuksella. Talousarviossa hankkeeseen varattiin jo aiemmin mainittu 13M€. Sittemmin asiaa ei ole kunnan luottamuselimissä käsitelty ja hankesuunnittelu on parhaillaan käynnissä.

Lopuksi…

En voi kuin ihmetellä tätä vimmaa, millä kunnassa pusketaan läpi tämän mittaluokan investointia näin ohuella valmistelulla. Sivistyslautakuntaa ja teknistä lautakuntaa ei ole kuultu hankkeessa kertaakaan. Hankesuunnittelu tilattiin ilman kilpailutusta, vastoin kunnanhallituksen hyväksymää hankintaohjetta. Muita etenemisvaihtoehtoja ei edes harkita (koska valtuusto päätti etenemislinjat jo 23.4.2018 – tosin ilman minkäänlaista valmistelua tai perusteluja).

Prosessin eteneminen tähän asti ei vastaa omaa käsitystäni siitä, minkälaista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kunnalliselta päätöksenteolta tulisi nykyään edellyttää.

Tähän kohtaan totean vielä painokkaasti, että ei minulla ole mitään uuden koulun rakentamista vastaan. Pidän hyvinkin mahdollisena, että se voisi olla paras vaihtoehto edetä.

Mutta sen minä edellytän, että asiat perustellaan riittävästi ja että varsinkin näin mittavan investoinnin ollessa kyseessä, kaikki vaihtoehdot selvitetään ja annetaan aikaa lausunnoille. Miten muuten päätöksentekijä voi punnita etuja ja hyötyjä, jos kokonaiskuvaa ei ole olemassa?

Minä en halua tehdä päätöksiä mielikuvien perusteella vaan perusteellisen selvitystyön perusteella.

Ilkka Tuovinen

kunnanhallituksen jäsen, valtuutettu

Meidän Tammela valtuustoryhmä


PS. Tässä talvista ilmakuvaa koulukeskuksesta noin vuosi sitten

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *