Luonto vai taloudellinen etu ensin?

Minä näen Tammelan vetonauloina kylät ja luontoarvot. Kylien ja kyläkoulujen asiaa on yritetty ajaa jo vuosia sitkeästi kuntalaisten toimesta. Niiden lisäksi luontoarvot ovat toinen huomioontettava seikka. Niitä ehkä eniten uhkaava tekijä Tammelassa on mahdollinen kaivostoiminta tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä on kuitenkin kaksi muutakin asiaa joihin soisi paneuduttavan hieman enemmän: Pyhäjärven veden korkeus ja siihen vaikuttava juoksutus sekä Ruostejärvelle suunniteltu ponttoonisilta.

 

Pyhäjärvi  ja Ruostejärvi

Pyhäjärven veden korkeus on jo ongelmallinen järven virkistyskäytön kannalta, paitsi tietysti jos sattuu tykkäämään mutakylvyistä. Mitkä sen vaikutukset ovat järven lähipiirissä asuviin eläimiin tai sen kaloihin? Entä järven terveyteen? Asukkaat ovat jo saaneet tarpeekseen. Pyhäjärven vedenkorkeutta ja juoksutuksen järkevyyttä on kyseenalaistettu monesti, myös Meidän Tammelan Erkki Salama.

 

Ruostejärvelle taas suunnitellaan ponttoonisiltaa Leppilammen kannakselta Kurjenniemeen. Silta olisi varmasti arvokas etenkin Eerikkilän kannalta, mutta onko sen vaikutuksiin oikeasti paneuduttu kunnolla? Liki 90 metrinen veden päällä kelluva ponttoonieste tulee varmasti vaikuttamaan veden virtaamaan Ruostejärvessä. Vaikka sen keskelle jätettäisiinkin muutaman metrin aukko niin sillan kokoon nähden aukko on mitätön. Miten käy Myllylahden josta vesi vaihtuu Ruostejärveen? Ponttoonisilta näiden kahden välillä saattaa aiheuttaa suuriakin muutoksia, ainakin pidemmällä aikavälillä. Leppilammen happitilanne on jo nyt huono. Ruostejärven ympäristö on virkistyarvoltaan ensiluokkainen luontoreitteineen ja Hämeen Luontokeskuksineen puhumattakaan sen lapsiystävällisistä uimamahdollisuuksista matalan rannan takia. Oma lehmä on tässä asiassa reilusti ojassa, Ruostejärven reitit ja ranta ovat meidänkin lapsiperheelle se ykköskohde kuten ehkä kuvastakin voi päätellä.

 

Eerikkilän kehityskin on toki tärkeää, mutta yhden tärkeimmän järven terveyden pilaaminen siihen liittyvine muine vesistöineen ei tule hyödyttämään ketään. Siitä kärsii niin järven eläimistö, lähistön asukkaat kuin mökkiläiset, lapsiperheet ja luontomatkaajat sekä myös Luontokeskus ja Eerikkilä. Vaikutuksia ei välttämättä voida enää korjata sitten kun ne huomataan, ei edes ponttoonisilta poistamalla. Toivoisinkin seuraavan valtuuston ottavan asian huolelliseen pohdintaan ja tekevän päätökset perusteellisten virtaamaselvitysten pohjalta yhdessä Ruostejärven suojeluyhdistyksen kanssa. Jos Suomen johtaviin vesiasiatuntijoihin kuuluva professori Lauri Arvolakin on sanonut, ettei Ruostejärvelle pidä ponttoonisiltaa rakentaa niin ei sitä voi villasella painaa.

 

Kaivokset

Mitä taas kaivoksiin tulee niin niiden rahallinen kokonaistuotanto on arvioiden perusteella toki kiistaton, kullankin osalta 270M€ mutta millä hinnalla se tulee. Suoranainen tuotto menee ulkomaisen firman mukana ulkomaille ja ne toivotut työvuodetkin saattavat valua pois. Tammelan alueelle tuskin tulee mitään muuttoryntäystä työntekijöistä ja Kanta-Hämeessä ei alan koulutusta vielä ole. Kotimaiset työntekijät tulevat todennäköisesti naapurimaakunnista ja eivät lähde koko perhettä muuttamaan ajomatkan päässä olevan työpaikan takia. Todennäköisesti tässä käy niinkuin monella muullakin työmaalla jossa yrittäjä tuottaa työvoimaa urakkatyönä halvemmista maista jolloin paikkakunnalle, eikä edes Suomeen, jää verokertymää heidän ansioistaan. Toki kemian ala sekä koneala tulevat hyötymään, myös koulutuspuoli mahdollisesti, mutta vastaavasti kaivosalueilla on tutkimusten mukaan kärsineet maatalous, metsästys, metsätalous sekä puuteollisuuden alat. Kaikki tällä hetkellä oleellisia asioita Tammelassa.

 

Miten sitten käy Tammelan luontomatkailun valttikortit jos alueella on avolouhoksia ja niihin liittyviä rikastamoita? Entä järvivesien tila? Jälkeenpäin tehtävästä maisemoinnista huolimatta kaivostoiminta muokkaa maisemaa vaikka mitään muuta ongelmaa ei kaivostoiminnasta luonnolle olisikaan. Mutta silloinkin kun kaikki toimii täydellisesti, toiminnasta aiheutuu väistämättä päästöjä. Kaivosjätteenä tuleva sivukivi ja happamat kaivosvedet ovat suurimmat ongelmat. Oriveden kultakaivoksen lähijärvistä uutisoitiin 2013 huomattavasti kohonneita sulfaatti-, typi ja metallipitoisuuksia. Parosjärvellä toiminut kuparikaivos on edelleen syypää suuriin arseenipitoisuuksiin alueella, pohjaveden arseenipitoisuuskin oli tuhatkertaisesti yli WHO:n juomavesisuositusten.  Talvivaarassa oli varauduttu 32M€ ympäristövakuudella joka sittemmin 2014 nostettiin kolminkertaiseksi (jos se saadaan edes käyttöön), mutta sen jälkien siivoamiseen saatetaan tarvita arvioiden mukaan 200M€. Mikään raha ei silti poista jo tapahtunutta ympäristöhaittaa täysin. Arvaatte muuten varmaan kenen kukkarosta 100M€ erotus Talvivaaran tapauksessa otetaan? Pessimistisempi voisi sanoa, että meille jää vain tuotantokulut ja ympäristöhaitat.

 

Kata

p.s. huomenna Tammelan keskustassa tavataan?

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *