Talousarvio 2018, Meidän Tammela ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat

Tammela on taloudellisessa kriisissä, kerrotaan paikallislehdessä säännöllisesti. Kriisikunta -termi on määrätietoisesti tuotu esille Tammelan kunnan talouskeskustelussa. Vähenevä väestö, leikkautuvat valtionosuudet ja lapsimäärän kutistuminen ovat keskeisiä, keskustelua hallitsevia elementtejä. Talous on saatava tasapainoon, muuten edessä on vain lisääntyvää kurjuutta.

Totta toinen puoli. Talousarvio osoittaa miljoonan alijäämää eikä tuloverojen ennakoitua heikompi kehitys yhdistettynä nykyisen mallin sotekustannusten nousuun ja valtionosuuksien merkittävään pienentymiseen ole helppo yhtälö.

Määrätietoinen uhkakuvien maalailu ei kuitenkaan ole sellainen asia, millä taloudelliset haasteet taitetaan. Realistinen optimismi, luottamus, niin toisiimme kuin Tammelaan kuntana sekä rohkeus tehdä päätöksiä jotka muovaavat tulevaisuutemme vuosikymmeniksi ovat oikea lääke.

Avataanpa hieman “kiisikunta” termiä. Kriisikunta tarkoittaa siis valtiovarainministeriön “holhoukseen” joutunutta kuntaa, jolle ministeriö asettaa oman talouden tasapainottamis -työryhmänsä. Samalla kunta menettää suuren osan omasta päätösvallastaan.

Matka kriisikunnaksi on kuitenkin pitkä. Valtioneuvoston asetuksessa Kuntalain 118 §:ssä (1) on määrätty sille kriteerit. Kriisikuntaluokituksen saa, jos taseeseen kertynyt alijäämä ylittää 1000€ asukasta kohti. Tammelan tapauksessa tämä tarkoittaisi noin 6M€ alijäämän kerryttämistä taseeseen.

Vuoden 2016 tilinpäätöksessä ylijäämää oli noin 8 M€(2). Vuoden 2018 talousarvion osoittamalla noin 1M€ alijäämän tahdilla saavutamme rajan siis karkeasti 14 vuodessa(3). Pitäisin siis puheita kuntapotilaan kuolemasta ehkä aavistuksen liioiteltuina.

Toki asetuksessa on muitakin kriteerejä, mm. vuosikatteeseen, velkamäärään ja veroprosenttiin liittyviä, joiden tulee kaikkien täyttyä kriisikuntaluokituksen saadakseen. Tällaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

On hyvä muistaa tuomiopäivän pasuunoita kuunnellessaan, millaiset Tammelan tunnusluvut ovat esimerkiksi seudun muihin kuntiin verrattuna. Lyhyesti sanottuna: erinomaiset.

  • Veroprosentti on seutukunnan alhaisin, vain Forssa ja Somero ovat kilpailukykyisiä meihin nähden. Muissa kunnissa vero-% on yli yhden prosenttiyksikön suurempi.
  • Lainakanta per asukas on erinomaisen matala, yli puolet valtakunnallista ja myös kanta-Hämeen keskiarvoa pienempi.

Tase on siis reilusti ylijäämäinen, lainakanta todella pieni ja työttömyys vahvassa laskussa, viimeisimmän tiedon mukaan työttömyysprosentti oli enää 7,6%. Kunnan käyttökustannuksia vertaillessa Tammela pärjää hyvin niin kanta-Hämeeseen kuin koko maahan verrattuna.

Ongelmat siis kiteytyvät perinteiseen, kasvukeskuksista hieman syrjässä olevien maalaiskuntien haasteeseen, eli väestön vähenemiseen ja ikärakenteen heikkenemiseen erityisesti valtionosuuksien näkökulmasta. Lapsien painoarvon lisääntyminen valtionosuuslaskennassa sekä lapsimäärän pienentyminen Tammelassa onkin se yleisesti tunnustettu haaste. Ja juuri tämän haasteen takia, kunnassa ei missään nimessä pidä ryhtyä toimiin, jotka vähentäisivät kunnan houkuttelevuutta erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta.

Vuoden 2018 talousarvion pohjaesityksessä, kuten myös viikko sitten kunnanhallituksen tarkastuslautakunnalle antamassa lausunnossa, halutaan ratkaista tämä ongelma sulkemalla kyläkouluja, siirtämällä oppilaita muutamaan suurempaan yksikköön ja sen jälkeen käynnistää Tammelan koulukeskuksen perussaneeraus, mikä aiheuttaisi lapsien jatkuvaa pomputtelua eri suunnilla oleviin väistötiloihin. Kaiken em. lisäksi tämä kustannuksiltaan yli 10M€ perussaneeraus tarkoittaisi tuloslaskelmassa yli puolen miljoonan vuosittaista lisäkulua normaalilla 20v. poistoajalla. Päälle vielä rahoituskulut.

Meidän Tammela valtuustoryhmä tuleekin esittämään muutoksia vuoden 2018 talousarvioon. Mielestämme puhuttaessa säästötalkoista, tulee luottamushenkilöiden näyttää esimerkkiä. Sen vuoksi esitämme luottamushenkilöpalkkioiden merkittävää pienentämistä.

Esitämme myös kunnan omistamien asuntojen vuokratuottojen kasvattamista. Vuokria on viimeksi korotettu vuonna 2016. Kuitenkin pienissäkin <20.000 asukkaan kunnissa vuokrataso on tilastokeskuksen mukaan noussut 2,4% vuodessa. Asuntojen hoitokulut nousevat vuosi vuodelta ja tämä nousu täytyy kunnan rahoittaa vuokrien säännöllisillä korotuksilla.

Kunnan strategisen työn tueksi esitämme myös kiinteistöselvityksen laatimista, jossa muodostetaan kokonaiskäsitys kunnan kiinteistöistä ominaispiirteineen, sisältäen pitkän tähtäimen tähtäimen, siis yli 10 vuoden kunnossapitosuunnitelmat euromääräisine arvoineen. Selvityksen lopputuloksena kunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille voidaan muodostaa kokonaiskuva kunnan kiinteistömassasta keskipitkän ja pitkän aikavälin strategista suunnittelua varten.

Koulukeskuksen ja Norrintien investoinnit esitämme poistettavaksi talousarviosta, niihin tulee palata edellä mainitun kiinteistöselvityksen valmistuttua.

Lisäksi esitämme muutoksia perusopetuksen palvelualueen määrärahoihin, perustuen ennakoituun oppilasmäärän laskuun.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä muutoksena esitämme tekstilisäystä talousarvion väestömuutoksia käsittelevään tekstiin. Myös tekstiosuudesta tulee näkyä positiivisesti ja luottavaisesti tulevaisuuten katsovan kunnan tahtotila.

Tammelassa 11.12.2017

Meidän Tammela valtuustoryhmä

 

Alaviitteet lisätty 16.12.2017

1. Korjattu lakiviittaus

2. Tunnusluvuissa tarkastellaan uuden kuntalain mukaan kontakonsernin tunnuslukuja. Alla Tammelan tilinpäätöksen 2016 mukaiset luvut ja vastaavat vuoden 2016 kuntatilinpäätöksistä lasketut raja-arvot, joista kaikkien tulee täyttyä:

  • Vuosikate: Tammela 501,40€/asukas. Raja-arvo: vuosikate negatiivinen.
  • Tuloveroprosentti: Tammela 20,25%. Raja-arvo: >21,87%.
  • Kuntakonsernin lainamäärä/asukas: Tammela 2286€/asukas. Raja-arvo: >9239€/asukas.
  • Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50%. Tammela 33,60%.

3. Huomioitava on, että kuntataseen alijäämää tulee kattaa neljän vuoden kuluessa. Kuntalaki 110:3 § mukaan: ”Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *