MeTa:n kommentit Forssan Lehdelle 11.12.2017 kouluverkkoa koskevaan artikkeliin

Forssan Lehti lähestyi sähköpostitse kaikkia Tammelan kunnanvaltuutettuja tiistaina 5.12. seuraavasti:

”Hei! Teemme maanantain lehteen juttua kouluverkkoon liittyen. Kysymme Tammelan valtuutettujen kantaa kunnanhallituksen tarkastuslautakunnalle antamasta vastauksesta, jonka mukaan ripeä talouden tasapainotus edellyttää, että kunnan kouluverkkoa supistetaan olemassa olevan päätöksen mukaisesti mahdollisimman nopeasti.

Voit vastata kolmella vaihtoehdolla:

A) Kannatan kunnanhallituksen kannanottoa ja kouluverkon mahdollisimman pikaista supistamista.
B) En kannata.
C) En halua kertoa kantaani.

Voit esittää vastauksessasi lyhyet perustelut kannallesi. Saatamme käyttää niitä lehtijutussa joko osittain tai kokonaan. Toivomme, että ehtisit vastaamaan perjantaihin kello 13:een mennessä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!”

Perinteiseen tapaan, me MeTalaiset vastasimme jälleen sen verran runsain perusteluin, että ne eivät luonnollisestikaan kokonaisuudessaan mahtuneet painettuun lehteen 😉 Tässä siis meidän vastaukset täydellisinä.

Tuomas Rantala

Terve.

Vastaukseni on ehdottomasti B.

Tammelan kuntalaiset tekivät vaalituloksen perusteella selväksi tahtotilansa kyläkouluverkon puolesta ja tätä tahtotilaa ei nyt kunnioiteta.

Kyläkouluverkon säilyttämisen kustannuksia ei ole todellisuudessa verrattu lakkauttamisen vaihtoehtona. FCG:n konsuttityönä tekemät laskelmat on jo useat ammattilaiset todenneet puutteellisiksi joten niiden perusteella ei kouluverkkoratkaisua voida vieläkään tehdä. Nyt käynnissä oleva talouden tasapainottaminen olisi voitu aloittaa avoimesti ilman konsulttia ja salailua perustamalla esim. luottamushenkilöiden työryhmä tekemään talouden tasapainotusta yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Tuntuu, että erityiseti joidenkin puolueiden edustajien sekä kunnan viranhaltijoiden mielestä ainoastaan konsulttien tekemät kalliit tuhansien eurojen selvitykset ovat ainoa oikea menetelmä kunnan menestystekijöiden löytämiseen.

Monet virkamiehet ja tutkijat valtakunnassa ovat suhtautuneet kriittisesti koulujen lakkauttamisten perusteisiin sekä niistä syntyneisiin säästöihin.

Tässä vielä teillekkin lukemisen arvoinen artikkeli koulujen lakkauttamisiin liittyen:

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus/puolet-kouluista-katosi.-mita-saatiin-aikaan

Kuva - Katariina SuutelaKatariina Suutela

Hei

Vastaukseni on B) En kannata

Kuntalaiset tekivät mielipiteensä selväksi vaaleissa kyläkoulujen puolesta, siitä huolimatta tietyt tahot ajavat kouluverkon massiivista supistamista. Syyksi ilmoitetaan aina säästöt, kuitenkin FCG:n säästölaskelmat, joihin tämä pohjautuu ovat hyvin vajaat. Laskuista puuttuu täysin mm kuljetuskustannukset sekä luonnollinen säästö joka tulee lasten määrän vuosittaisesta vähenemisestä. Kuitenkin minkään päätöksen pohjana ei pitäisi olla laskelma joista puuttuu kokonaiskustannus sekä arvio vaikutuksista. Tammelalla oli mahdollisuus asettaa varsinainen lapsivaikutusten arviointiryhmä päätöksenteon tueksi, mutta siitä luistettiin perustelemalla, että jossain taustalla sitä on jo koko ajan tehty. Kuitenkaan se ei ole ollut näkyvillä missään, eikä aukea myös kuntalaisille näiden päätösten varjossa. Kahden koulun taktiikalla varmistetaan kylien autioituminen lapsiperheistä. Tammelan keskustaan nämä perheet eivät kuitenkaan suuntaan vaan aivan jonnekin muualle jolla väestökatoa vain joudutetaan ja sen myötä myös talouskriisiä. Kunnes sitten olemme siinä tilanteessa, että kuntaliitos on ainoa vaihtoehtomme. Myös tästä on valtakunnallisella tasolla paljon näyttöä, pienet kunnat jäävät vääjäämättä rengin osaan.

Talouden tasapainottaminen vaikuttaa jo ennalta sovituksi eikä avoimuudesta ole tietoa. Jostain syystä myös vain maksullisten konsulttien laskelmia halutaan käyttää vaikka konsulttihan tekee mitä maksaja määrää. Jos haluaisimme oikeasti avoimuutta ja asioiden huolellista käsittelyä niin konsulteilta olisi pyydetty myös kunnolliset laskelmat nykyisen kouluverkon säilyttämisen kannalta. Nyt näitä numeroita ei haluta nähdä. Ymmärrän hyvin tarpeen säästötoimenpiteille, mutta edellytän silloin päättäjille kunnollisia taustatietoja ja laskelmia niin säilyttämisen kuin supistamisen kannalta. FCG:n laskelmat kaikkine puutteineen eivät tähän kelpaa, koska kokonaiskustannuksia niistä ei näy.

Kouluverkkoa on Suomessa supistettu puoleen viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Mitään hyvää tästä ei kuitenkaan oppimistuloksien tai kuntien rahatilanteen kannalta ole saatu. Jos kouluja sulkemalla olisi saatu niistä toivottu säästö valtakunnallisella tasolla, olisi summa vastannut valtionosuuksia. Kuitenkin perusopetuksen hintalappu vain kasvaa lasten vähetessä eikä pisa-testit ym oppimistuloksien mittauskeinot näytä mitenkään kannustavilta. Katsokaa mm allaoleva linkki. Tammela kuitenkin toivoo olevansa se ainoa kunta Suomessa jossa nämä säästöt toteutuisivat täysi määräisinä.

https://kuntalehti.fi/uutiset/missa-ovat-800-miljoonan-koulusaastot/

Kukaan meistä ei varmasti halua ylläpitää elinkelvotonta koulua jossa oppilailla ei ole mahdollisuuksia ikätason seuraan tai uusimpaan oppimissuunnitelmaan, mutta yhtälailla vain koulun kokoon tuijottaminen ei kerro mitään opetuksen tasosta. Hyvin ajankohtaista opetuksesta on mahdollista järjestää myös kyläkouluissa ja myös kustannustehokkaasti. Iso koulu ei myöskään sovi kaikille lapsille ja voi pahimmillaan johtaa lapsen syrjäytymiseen. Lapsen etua ei näissä keskusteluissa kuitenkaan haluta käsitellä muutoin kuin ”suuri on kaunista” asetelmasta käsin. Keskusteluun ei haluta ottaa mukaan vaihtoehtoa kouluverkon säilyttämisestä ja tämän vuoksi sen kustannuksia ei myöskään haluta selvittää. Kysymys kuuluukin miksi ei? Kuka niitä numeroita pelkää?

Ilkka Tuovinen

Hei,

B) En kannata.

Pidän hyvin surullisena demokratian toteutumisen kannalta sitä, että kuntavaalien tulosta kunnioittavaa kouluverkkoratkaisua ei kunnassa edes haluta hinnoitella. Konsulttien toimesta tehtävän talouden tasapainottamistyön raamit annettiin epävirallisen kokoontumisen toimesta ja koko työ tehdään salassa, myös kunnanhallitukselta. Tasapainottamistyön linjaksi määrättiin kahden koulun malli, tarkastelujaksona vuodet 2018-2020. Tälläkään kertaa ei siis lasketa vertailuarvoa sille, mitä nykyisen kyläkouluverkoston säilyttäminen kustantaisi pitkällä tähtäimellä (oppilasennusteiden mukainen seitsemän vuoden tarkastelujakso).

Myöskään kouluverkon kehittämisestä nykyisen rakenteen pohjalta ei suostuta keskustelemaan. Kyläkoulujen yhdistäminen hallinnollisesti yhdeksi, usean toimipisteen kouluksi lisättynä etäopetusratkaisuilla sekä hakemalla virtuaaliläsnäoloon perustuvia täysin uusia opettamisen malleja hillittäisiin kustannusten kasvua sekä saataisiin pedagogisia hyötyjä, imagollisista hyödyistä puhumattakaan. Tällä tavoin Tammela osoittaisi rohkeutta sekä pitkän tähtäimen strategista näkemystä ja ottaisi tulevaisuutensa omiin käsiinsä. Koulujen keskittäminen aloittaa vääjäämättömän tien kyläalueiden näivettymiseen joka johtaa asutuksen keskittymiseen keskustan tuntumaan. Tämä kehityspolku johtaa ennen pitkää tilanteeseen, jossa kuntaliitos Forssan kanssa on selkeästi ainoa oikea ratkaisu molemmille kunnille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *